Nanoteknologian lupaus lääketieteessä Nanoteknologia on nousemassa yhdeksi lääketieteen mullistavimmista aloista. Se mahdollistaa solutason tarkastelun ja hoitojen kehittämisen tavoilla, joista aiemmin vain unelmoitiin. Mikroskooppiset laitteet voivat tulevaisuudessa kulkea verisuonissamme – tämä ei ole enää pelkkää tiedettä. Miten nanoteknologia toimii? Nanoteknologia hyödyntää materiaaleja, joiden koko on vain yhdestä sataan nanometriä – eli miljardisosa metriä. Tässä mittakaavassa materiaalien ominaisuudet muuttuvat merkittävästi, mikä avaa täysin uusia mahdollisuuksia lääketieteelle. Esimerkiksi...

Maailmassa tehdään vuosittain monia selittämättömiä lentäviä ilma-aluksia koskevia havaintoja. Yleisesti ilmiöiden arvellaan olevan ufoja eli tunnistamattomia lentäviä esineitä tai kohteita. Useimmiten tunnistamattomiksi lentäviksi kohteiksi on voitu luulla muun muassa lentokoneita, helikoptereita, sääpalloja, kuumailmapalloja, satelliitteja ja rakettien laukaisuja. Mitä sinä ajattelet ufoista eli tunnistamattomista lentävistä objekteista? Antaako tiede vastauksen "lentävien lautasten" -mysteeriin? Ufohavaintoja on tehty ja koettu kautta aikojen. Lentäviä kohteita on voinut havaita taivaalla sekä...

Tieteellistä tutkimusta tekeviin ihmisiin liitetään helposti mielikuvia huonosti käyttäytyvistä ja erakoituneista älyköistä, jotka keskittyvät vain tutkimukseensa. Tällainen mielikuva on hyvin vanhentunut ja yksikään tutkija ei tänä päivänä pärjää itsenäisenä tutkijana, vaan verkostoituminen on äärimmäisen tärkeää sekä itse tutkimuksen että rahoituksen saamisen kannalta. Verkostoitumisen apuna tutkijan kannattaa käyttää asiakkuudenhallintajärjestelmää, johon tutkija voi kirjata kaikki yhteystiedot ja muistiinpanot sidostyhmien yhteydenpidosta. CRM eli asiakkuudenhallinta auttaa tutkimuksen rahoituksessa Asiakas-...

Kaikilla meillä on klassinen kuva tutkijasta: hieman höperö ja omissa maailmoissaan pyörivä oman alansa taitaja, mutta jolla on hieman heikommat sosiaaliset taidot. Perinteisesti tutkijan ei myöskään ole mielletty olevan mikään muoti-ikoni, vaan tutkija pukeutuu käytännönläheisesti ja toisinaan viimeisestä parturikäynnistä on jo vierähtänyt aikaa. Toisaalta ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mitä nämä henkilöt tekevät ja tutkijoiden halutaan olevan enemmän näkyvillä. Pelkän hyvän viestinnän lisäksi halutaan tutkijan...

Koronavirus on muuttanut aiemmin tuntemaamme maailmaa ja aiheuttanut huolta sekä inhimillistä murhetta ympäri maailman. Sitä vastaan on myös ryhdytty taistelemaan tieteen keinoin esimerkiksi rokotesuunnittelun kautta. Kuitenkin myös pienyrittäjillä ja ihan tavallisilla kansalaisilla on mahdollisuutensa ehkäistä viruksen leviämistä. Kerromme tässä artikkelissa muutaman esimerkin. Tieteen vastaisku: rokotesuunnittelua Monet lääkealan yritykset, kuten Moderna ovat alkaneet kehitellä koronarokotteita kilpaa ajan kanssa. Modernan valmistama rokote ehti saada melko nopeasti käyttöluvan...

Tiedemiehet tekevät tärkeää työtä koko maailman puolesta - he käyttävät aikaansa tutkiakseen asioita ja selvittääkseen maailman mysteereitä tehdäkseen maailmasta paremman paikan asua aivan jokaiselle. Tiedemiesten arkeen kuuluvat erilaiset näytteet, tutkimukset, mikroskoopit, analyysit ja niin vaikeat laskut, että tavallinen ihminen pyörtyisi niitä katsoessaan. Loputtomat vaikeat kaavat ja mahdottomalta tuntuvat yhtälöt tarjoavat tiedemiehille jotakin sellaista, jonka he näkevät hauskana haasteena. Eikö olisikin mahtavaa saada selvitettyä jotakin sellaista,...

Suomi tunnetaan matkapuhelinten luvattuna maana. Nokia oli yksi ensimmäisistä matkapuhelimista ja Nokian puhelimiin kehitettiin sellaisia sovelluksia, joita ei muissa puhelimissa ollut. Harva kuitenkin tietää, että myös ensimmäinen kannettava telefooni on patentoitu Suomeen. Tuon patentin sai suomalainen keksijä Eric Tigerstedt vuonna 1917. Tuota kannettavaa telefoonia voidaan jopa kutsua niin sanotun simpukkapuhelimen ensimmäiseksi versioksi. Se oli taitettava ja siitä löytyi ohut hiilimikrofoni. Keksijä Tigerstedtin hallusta löytyi myös...

Koronavirus on muuttanut maailmaa ennennäkemättömällä tavalla ja tiede on pyrkinyt löytämään vastauksia viruksen nujertamiseen. Helppoa se ei ole ollut, mutta matkan varrella on koettu myös onnistumisia! Saadaanko rokote? Rokotteen saamista odottaa moni, mutta onko sellaista lopulta edes tulossa? Venäjällä on huhuttu omasta rokotteesta mutta moni suhtautuu siihen epäillen, sillä turvallisen rokotteen luominen kestää melko kauan. On pohdittu myös sitä, muodostuuko koronaan lainkaan laumasuojaa ja suojaako...

Tuntuuko tiede etäiseltä arkisessa elämässä? Moni varmasti jakaa tämän kokemuksen. Tiedettä on kuitenkin joka puolella. Tarvitsee vain avata silmät ja nähdä tiede arjen pienissä ihmeissä ja ilmiöissä. Eri tieteenalat poikkeavat toisistaan kuitenkin siinä, miten nopeasti tulokset on siirrettävissä arkielämään. Esimerkiksi kemian tutkimustulokset siirtyvät hitaasti ihmisten arkeen, vaikka kemia vaikuttaa monen muunkin alan taustalla. Arkipäivän kemiaa Kemia näkyy erityisesti keittiössä ja kylpyhuoneessa, mutta myös monet uudet...