2
nov
Off

Suomalainen keksijä patentoi ensimmäisen telefoonin

Suomi tunnetaan matkapuhelinten luvattuna maana. Nokia oli yksi ensimmäisistä matkapuhelimista ja Nokian puhelimiin kehitettiin sellaisia sovelluksia, joita ei muissa puhelimissa ollut. Harva kuitenkin tietää, että myös ensimmäinen kannettava telefooni on patentoitu Suomeen. Tuon patentin sai suomalainen keksijä Eric Tigerstedt vuonna 1917. Tuota kannettavaa telefoonia voidaan jopa kutsua niin sanotun simpukkapuhelimen ensimmäiseksi versioksi. Se oli taitettava ja siitä löytyi ohut hiilimikrofoni.

Keksijä Tigerstedtin hallusta löytyi myös useita muita patentteja. Kaikki niistä liittyivät tavalla tai toisella radioihin, puhelimiin, kaiuttimiin tai mikrofoneihin. Tigerstedt luotti siihen, että tulevaisuuden puhelimet olisivat pieniä, jotta ne mahtuvat taskuun. Näitä ensimmäisiä telefooneja onkin kutsuttu jopa innostuksen lähteeksi nykyaikaisten puhelimien suunnittelulle.

Telefoonien suosio kasvaa

1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten aikana telefoonien suosio alkoi kasvaa räjähdysmäisesti. Suomesta löytyi jo tuolloin puhelinlinjoja, joten kaikki edellytykset puhelimille olivat olemassa. Tilastokeskus on arvioinut, että vuonna 1905 Helsingistä löytyi yksi puhelin noin 20 henkilöä kohden. Vuonna 1936 tilanne oli jo toinen. Yksi puhelin löytyi silloin noin seitsemää henkilöä kohden. Ei siis lienee ihme, että myös maailman ensimmäinen puhelu on soitettu Suomessa.

Myöhemmin matkapuhelimet ja muut tekniset laitteet levisivät Suomessa nopeammin kuin missään muussa maassa. Tänä päivänä puhelimia, tabletteja ja tietokoneita löytyy jo pieniltä lapsilta. Monilta aikuisilta saattaa löytyä myös erikseen työ- ja kotikäyttöön tarkoitetut puhelimet. Kännyköitä ja muita teknisiä laitteita voi ostaa niin uusina kuin käytettyinä. Esimerkiksi käytetty ipad tulee edullisemmaksi kuin uutena ostettu vastaava. Kuitenkin myös uusien hinnat ovat sellaisia, että tänä päivänä teknisiä laitteita voivat ostaa ketkä tahansa.

Tilanne on siis muuttunut aivan täysin verrattuna siihen, mitä se oli vielä 1900-luvun alussa. Silloin telefoonit olivat rikkaamman väestön etuoikeus. Koska niitä oli harvassa, ne olivat myös kalliimpia. Kaikilla ei ollut varaa ostaa telefoonia kotiinsa, mutta telefoonien yleistyessä myös hinnat laskivat ja niistä tuli jokaisen budjetille sopivia laitteita.